Mutta tarvitseeko tortun näyttää aina samalta?
Tässä esikoisen 11v torttutaidetta:
Varsinainen päivän ohje tulee tässä.
Yhtenä iltana teki ihan hurjasti mieli jotain syötävää, joka lämmittäisi sekä sisältä että ulkoa. Ja tämä ihanan värikäs keitto sopi vilukissan lämpöiseksi iltapalaksi oikeinkin hyvin.
KATKARAPUKEITTO
200 g sulatettuja pakastekatkarapuja
2 pientä perunaa
1 porkkana
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
½ punainen paprika
n. 5 cm:n pätkä kesäkurpitsaa
1 chili
2 lehmäsulatejuustokolmiota
1 dl kermaa
vettä
n. 1 dl valkoviiniä
merisuolaa maun mukaan
n. 1 rkl hunajaa
n. ½ tl kurkumaa
muutama pyöräytys valkopippuria myllystä
n. 2 rkl sweet chili sausea
1 limenlehti
½ limen mehu
Ensin _muutama_ sana pakastekatkaravuista. Meillä syödään todella paljon katkarapuja ja sen vuoksi on tullut väkisinkin harrastettua tutkivaa vertailua ja testailua parhaasta tavasta sekä ostaa- että valmistaa niitä. Tärkeitä asioita.
Ensinnäkin mahdollisimman isot katkaravut ovat selvästi parhaita, sekä makunsa että muiden ominasuuksiensa perusteella. Isommat ravut siis antavat eniten aikaa olla mokaamatta kypsenysvaiheessa :D Mikään ei niin voimakkaasti aiheuta aiheuta elinikäisiä katkarapuällötyksiä, kuin ylikypsät koppuraiset ja pilaantuneelle äyriäiselle maistuvat ravut. Kuinka moni jää tälläkin hetkellä paitsi ihanista rapusista vain sen takia, että joku ei ole osannut arvata kuinka herkkiä kavereita nämä herkulliset suikeroveijarit ovat. Katkaravut on kyllä helppo pilata, mutta tässä tuleekin omat vinkkini sen estämiseksi :)
Merkeistä laatusuosikkejani ovat Lidlin ravut sekä Rainbow, joista molemmista voi valita koon. En tiedä miksi juuri nämä merkit eroavat toisista merkeistä maultaan, mutta tällaisen havainnon olen kuitenkin tehnyt.
Valmistus alkaa sulattamalla. En koskaan lisää jäisiä katkarapuja suoraan ruokaan, koska siinä vaiheessa kun ne ovat sulaneet, ne yleensä myös ehtivät ylikypsyä JA jäähdyttävät ja vetistävät ruuan, eikä sitä pelasta siinä vaiheessa enää vanha erkkikään.
Paras tapa sulattaa ravut, on antaa niiden sulaa omaan tahtiinsa. Se säilyttää maun ja valuttaa ylimääräisen nesteen kypsentämättä. Mikro on pahin rangaistus, mitä voit rapulaisille tuottaa, eli ehdottomasti ei ainakaan sinne! Tosin olen sitä mieltä, että mikro on pahin rangaistus koko ruokakulttuurille ja ihmiskunnallekin, mutta sen perusteleminen vaatisi jo kokonaan oman päivityksen :D Eli joskus toiste sitten siitä. Tai ei.
Mutta palaamme rapuihin. Riittävän aikaisin siis pois pakastimesta ja parisen tuntia huoneenlämmössä tai yön yli jääkaapissa. Siivilään ja lautanen alle, että sulamisvedet eivät sotke joka mestaa.
Jos kuitenkin on unohtunut ottaa ravut sulamaan, niin seuraavaksi lempein tapa on höyryttää ne sulaksi. Siis kattilaan vettä kiehumaan ja rapuja sulatellaan hiljakseen vedestä syntyvän höyryn päällä siivilässä.
Jos vieläkin kiireempi on saada kakkanapuset sulamaan, niin extremekeinona voi käyttää lämpimän, juoksevan veden alla sulatusta siivilässä. Mutta tämä tapa vie kuitenkin makua mennessään, eli suosittelen edellä mainittuja sulatuskeinoja lämpimästi enemmän.
Ja nyt se keitto!
Kuori peruna, porkkana ja sipuli ja freesaa niitä hetki kattilassa öljyssä. Lisää valkoviini ja anna kiehuskella hetken. Lisää vettä niin että kasvikset peittyvät. Laita sekaan myös litistetty ja kuorittu valkosipuli, silputtu chili, limenlehti ja suolaa. Anna kiehua niin että kasvikset ovat kypsiä. Sen jälkeen nosta limenlehti pois ja surauta sauvasekoittajalla soseeksi. Lisää kuutioitu paprika ja kesäkurpitsa ja tarvittaessa lisää vettä. Lisää muut mausteet ja sulatejuustokolmiot. Maistele ja anna kiehua välillä ja taas maistele. Lopuksi kermatilkka. Rennosti sulaneet katkaravut annostellaan suoraan kulhoon tai lautaselle alimmaiseksi ja höyryävän kuuma keitto kauhotaan päälle. NAM.
